torstai 31. toukokuuta 2012

Puutarhamyymälän keväisiä tapahtumia

                  

Olipa kerran aika jolloin perustin erään tutun Spar kauppiaan toivomuksesta, työn kuvaamme läheisesti liittyvänä nätin pienehkön puutarha-myymälän, yhdessä aviopuolisoni kanssa josta muutaman vuoden kuluttua erosin.
http://youtu.be/RvmOE6f8cWA

Myymälä pyrittiin avaamaan keväällä aina mahdollisimman aikaisin, keskeisen sijaintinsa takia, heti kun olosuhteet sen saltivat, pääsiäiseen tai viimeistään huhtikuun puoliväliin mennessä.
http://youtu.be/r-vjuxKUSJc

Paikka oli suht pieni, vaatimaton, mutta hyvällä paikalla, erittäin laajalla vaikoimalla erilaisia alaan liittyviä tuotteita, joiden myyntiartikkelien pääosa, etenkin keväällä, muodosti taimet.
http://youtu.be/jL80eK7w2cg
Havupuut olivat eräs suosittu ja myös toki näyttävä joskin tilaa vievä myymälä artikkeli kuten suurien alppiruusujen (130-150 kukkivaa kukkaa tai nuppua) tai vastaavien muiden taimilajikkeiden kanssa. http://youtu.be/fBVuoScf2MU

Paitsi koko myös niiden mukana aina oleva tarkoituksen mukainen juuripaakku hankaloitti niiden käsittelyä myymälässä, ollen kuitenkin välttämättömyys taimien säilymisen takia, vaikka ne (kuten kaikki) olivat hiekkaan upotettuina säilöttyinä myymälän myyntipenkkiin.



Oheisella videolla esiintyy eräs laadukkaimpien havupuiden ja alppiruusujen kasvattaja.
Näitä tavallisempia ns. massataimia (tuotanto-termi) ei tuolta asti kotimaahan kannattanut tuoda, sensijaan erittäin näyttävät laadukkaat havut, alppiruusut, muut vastaavat taimet.


Nämäkin taimet olivat nyt siinä kasvunsa menestymisalueen raja-seudulla, nyt jo meitä huomattavasti leudompaan talveen, pitkään lämpimämpään ilmaston alaan tottuneina.

Ohessa pari videolinkkiä tuosta taimistosta ja heidän tuotteistaan ja repertuaareistaan, sekä tuotanto, myynti ja kuljetus menetelmistään, asiasta kiinnostuneille katsojille.
          

http://youtu.be/YH525dpkqE0
http://youtu.be/dHF8y12sD6I
Alempana tuolloin sukupolven vaihdoksen tehneenä uutena isäntänä meille vierailijoille esitetty ja esiintynyt, savuankerias ja muuta illalliskestitystä, sekä tietysti runsaat snapsit meille kaikille tarjoillut ja tietenkin myös kustantanut nuori isäntä.
http://youtu.be/bqQ774QDaUc

On helppoa toimia maassa jossa varsinkaan routa tai suoranainen terminen talvi uhkaa tai edes keskeytä toimintaa, vaan niitä voidaan jatkaa lähes keskeytyksettä läpi vuoden.

Ihailua herättää aina tuo täysikasvuisten puiden käyttö, jota meillä suomessakin tehdään, mutta toki hyvin minimaalisissa puitteissa, lähinnä kuntien ja kaupunkien sisäisinä töinä.

Ei esiinny juurikaan yksityisten urakoitsijoiden toimesta, muuna kuin vain hinnoiteluina, joita sitten tilaajataho harvemmin toteuttaa, mikäli isoja kokoja olis edes vapaasti saatavilla.
Syynä on useimmiten pelkästään ja ainoastaan liian korkealle nousevat kustannukset.
Helposti ja heti valmiin näköinen, paljon jälkihoitoa vaativa työvaihe ei jaksa kiinnostaa.


                                                           Kiitos vierailustasi
                                                           Hyvää illan jatkoa.

Kenellä vielä ;) juurtumaton tai orastava taimi on, niin muistathan toki vaalia ja varjella ne nykyisiltä yöpakkasilta.

perjantai 25. toukokuuta 2012

Oletko koskaan miettinyt....

Miksi sinä kuuntelet ja useimmiten saatat jopa pitää niin sanotusta kevyestä musiikista.

                  

Mikä sitten on kevyttä musiikkia, ja miksi sitä yleisesti sanotaan kevyeksi musiikiksi.
Kuitenkin ne kertovat lähes poikkeuksetta meidän syvistä tunteista, tuntemuksista,
iloista, suruista murheista.
Monesti, tai lähes aina menneestä tai siihen kaipaavasta tai mennyttä katuvasta olotilasta.

 
Kuitenkin näitä silti sanotaan kevyeksi musiikiksi, vaikka menimmepä minne maailman eripuolelle tahansa kaikki nämä kevyen musiikin sanoitukset kertovat meille aina joistakin tapahtumista, tai tosiasioista elämässä.

Yleismaailmallisella tasolla ajatellen vaikka emme edes ymmärtäisi sanoitusta ne kertovat
meille toki myös vaikkapa seuraavista asioista. http://youtu.be/vb5aQbh0AJ4

Tekemämme matkan onnistumisesta http://youtu.be/Dga4Ilnf5Zo
Kenties tehdystä kuutamoisen yön uinti-rekestä   

Kesän ja kevään iloista.  http://youtu.be/Kc6_GdpsZnE

Rakkaudesta, tunnelmineen (eri muodoissaan). http://youtu.be/6mR0ARNtSQ4


Mirja Poikkeus kertoo eräällä levyllään olevan laulun sanoin näin:
Beat T 100  Sävel: Pekka J Mäkelä  Sanaoitus: Jouko Jokinen

Jokin lauluista aina soimaan jää,
ja se kertoo hetkistä sen.
Se on nauru silloin kun lämmittää
ja se itkee kuin ihminen.

Yksi laulu on keväällä varhaiseen,
se on lapsi kun leikkiä saan.
Se on leskenlehti sen pientareen,
jonka löytäisin uudestaan.
Yksi laulu on hymy kun kohdataan,
yksi kääntyy sen itkien pois.
Ja kun katsoo kaikkea uudestaan,
siinä laulu vain hiljaa sois.
Ref: Jokin lauluista aina...

Yksi laulu on siinä kun rakastaa,
ja se toinen on silmissä sen,
jonka käsi vaikkas en ojentaa,
on kädessä vieraiden.
Yksi laulu on muisto, kun lämmittää,
se on lämpöä lähellä sen,
joka säilyy vaikka ei luokse jää,
se on joukossa sävelten.
Ref: Jokin lauluista aina...

Yksi laulu on siinä se läheisin,
se on siinä, sen portilla vaan,
jonka luokse tulla voi avaimin,
ja se avaimin suljetaan.
Yksi laulu on on keväällä varhaiseen,
ja se toinen on syksyisen maan,
se on leskenlehti sen pientareen,
jonk löytäisi uudestaan.
Ref: Jokin lauluista aina...

                                                              Kiitos vierailusta.
                                                              Hyvää illan jatkoa.

keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Kun tuomi kukkii.. ..mä metsän polkua kuljen..

Auringonnousu 4:15. Auringonlasku 22:30. Päivän pituus 18 h 15 min  + 18°  Aurinkoista.
Ilma kosteus 61 %  Kastepiste 4,9 °C, Pohjoistuulta 4 m/s Paine 1030,3 hPa,
Tuuli: puuska 5 m/s

Meillä suomessa ei kasva akaasioita, eikä meillä valitettavasti ole myös noita monia, niin
näyttäviä havupuita, erilaisissa hopeanharmaissa, punaisissa, ruskeissa, tai keltaisen värisävyinä kasvavia,  joita niin monessa,  neljän vuodeajan maassa, voidaan nähdä tai ihailla.

Vaikka päävärejämme ovat etenkin näin kesällä, sininen ja valkoinen, muitakin on.
Tässä kuitenkin muutama, vain kesä suomessa kukkiva, meillä laajasti levinnyt laji: 
http://youtu.be/Cg5pfRW3EMw
http://youtu.be/4M9d3k7Vc7A
http://youtu.be/mSHBALBK1j4
http://youtu.be/J_83_zNR8vc

Sama on myös monien pensaiden ja monien muiden kasvien kanssa, ainakin toistaiseksi. 
mutta ehkäpä jos ilmasto muuttuu tuokin ihme suomessa voidan nähdä.

Onneksi meillä on kuitenkin muutama, joiden kukkaloistosta saamme iloita, tai ilahtua.

Aikaisin keväällä sinivuokkoja  ja valkovuokkoja lukuunottamatta, täällä ei monikaan kasvi
tule kukkaan.
Tuomipuu, ja norjan angervo ovat ensimmäisiä, valkoisina kukkaloistoina.
Kun runsas ja näyttävä kukinta on ohitse, molemmat näistä alkavat muistuttavat vanhaa kulunutta luutaa, (harja) joka on parhaat työpäivänsä nähnyt.


                 

Tuoksuvat tuomien, valkoiset kukkaset
terttuinsa peitos on puu.
Lehdossa llaulanta
soi satakielien.
Hiljaiseen yöhön
luo loisteensa kuu.

Muistatko kesän kun, tuoksuissa tuomien.
haaveillen istuimme ain.
Kuiskaili silloin tuo,
helkyntä hempeä.
Armaani aina,
sun ain oon mä vain...

                                                    Tuomipuu kukkii...  (Prunus Padus)

                                      Norjanangervo (Spiraea Grefsheim) (hypridi)

                                                       Mä metsän polkua kuljen
                                                       kesä-illalla aatteissain
                                                       ja riemusta rintani paisuu
                                                       ja ma laulelen, laulelen vain.

                                                      Tuolla lehdossa vaaran alla
                                                      oli kummia äskettäin,
                                                      niin vienoa, ihmeellistä
                                                      alla lehvien vehreäin.

                                                      Mä miekkonen vain sen tiedän,
                                                      minä vain sekä muuan muu
                                                      ja lehdon lempivä kerttu
                                                      ja tuoksuva tuomipuu.
                                                                      Runo: Eino Leino, Laulun lahja.

                                                (Runo on alun perin kokoelmasta ”Maaliskuun lauluja” vuodelta 1896.)

                                                                Tuomi
                                                                       Tuomi
                                                                                         Angervo

                                                       Kiitos vierailustasi.
                                                       Hyvää päivänjatkoa.

maanantai 21. toukokuuta 2012

Hiekkalaatikolla. Osa 1.

Oli kerran aika jolloin työnteko ja kova yrittäminen korvasivat ennestäänkin huonoa ihmis-suhdetta...

               

Nän se on kuten tuossa laulussa asia todetaan.
Liian kauan liian vähän aikaa, liian harvoin tunnetta ja taikaa.
Nyt taivaani täyttää muistot ja kylmä kuu....   http://youtu.be/g8uzeGQvCBo 

Lisäksi voisi todeta todeksi erään fraasin, elämä ottaa, elämä antaa...
Ei päivää ilman sinua, ei edes yötäkään. Kun aamuisin mä unen silmistäni sain,
olit ensimmäinen aatos mielessäin.
Ja illoin kun mä hiivin, vaimon viereen nukkumaan, niin toivoin että oisit vierelläin.
Ei päivää ilman sinua, ei edes yötäkään, ei päivää ilman sinua, sun unessakin nään, ei päivää ilman sinua ei ei.
Teit päivän työni, veit myös yöni, veit ne kokonaan, ei päivää ilman sinua ei ei....

               

Oheinen puskukone on tosi erikoinen konstruktio. Kaksi peilikuvana toinen toisiinsa yhteen liitettyä samankaltaista puolikasta, keskeltä toisiinsa nivellettynä, kummankin osion liikkuessa erikseen, lisää tarttuma pintaa antaen, näkyy myös tuossa videossa. 
Ylhäältä kohtisuoraan alas katsottaessa koneen runko muodostaa pitkän H-kirjaimen.

Mutta tehoa on vuodelta 1954 ja tuo Detroit 2-tahti Dieselien muhkeat, ihanat soundit (GM)
kahden suoran kuutos-moottoreiden kierrosherkkyys juuri tuosta 2-tahtisuudesta johtuen
Ja nuo ihanat imu-äänet...  ....ne ovat meikäläisen korvaan sointuvaa musiikkia...
Hieman kuin Holset turbon ääni.

Euclid TC-12. This is one of the MOST impressive machine I have ever seen work. This thing can REALLY push the dirt. Within 40 minutes, the TC-12 transformed a flat piece of ground into a trench deep enough to burry this monster. GM took over Euclid in 1952. In 1955 they designed this crawler, with the first one hitting the dirt in 1958. It was the most powerful dozer in the world at that time. It had a split, down the middle, oscillating frame with 2 GM 6-71, and 2 Allison 3 speed automatics. The TC-12 was good for 6.9 mph forward, and 8.9 mph in reverse. HP rating was 413 HP in 1956, then upped to 425 in 1958. One for each side the dozer. Each engine and trans drove one track, and it could literally spin on a dime. 500 units where sold from 1958-1966. In 1968, the Euclid TC-12 became the Terex 82-80, it was rated at 440 hp and weighed 52 tons when production stopped in 1974.

Niin. Kuin ylempänä kerrotaan, oli tosiaan aika jolloin koneet vielä olivat hyvin yksilöllisiä, siis merkkikohtaisilta ominaisuuksiltaan, hieman kuten me ihmiset olemme yksilöitä joka sekin alkaa meidän ihmisten kohdalla olla ohitse mennyttä aikakautta, siis käyttäytymistä.

Tässä eräs hymy Trojan kuormaajalta, tuolta kultaiselta 1950-1960 lukujen nyt jo ohimenneeltä aikakaudelta.

Monta yksilöllistä sellaista oli, kuten aikauden muissakin tuotteissa, ei ergonomiaa, tai käyttäjäystävällisyyttä, vain käyttöön tai toimintaan tarkoitettua, tuote joka toimisi vielä huomennakin, siis tällä periaatteella rakenettua.
Poiketen nykyajan tyylistä ja tuotteista joita ei voi juurikaan voi itse korjata, vaan aina pitää ostaa uusi tilalle.
Huoltaa ei itse enää voi, tai ei edes saa, kuin vain harvoissa erillisissä paikoissa. Kaikki on tuotettu tarkoituksella vain hetkelliseen hyötykäyttöön.

Tuona aikakautena maarakennus koneiden valmistus oli vielä keskittymätöntä ja tehtaat
erillisiä, liittoutumattomia tuotantolaitoksia, omine repertuaareineen markkinointi, myynti, huolto ja usein myös omine rahoituskanavineen.
                 
Nykyisin ainoa tunnetuin teollisuuden rahoituslaitos taitaa olla GE-ryhmän konsernin. 

Tässä muita tuon aikakauden tuotteita.  http://youtu.be/rVGXPMdvEm4 
                                                         
                                            Kiitos vierailustasi.
                                            Hyvää illanjatkoa.

sunnuntai 20. toukokuuta 2012

Eihän sitä koskaan tiedä...

                                  

Ennen kuin etenet pidemmälle, pyydän huomioimaan huomio hakuisuuteni, kuten myös tämän seikan, että tarina saattaa ehkä olla hieman "maximoitu",  mutta myös yhtä hyvin täyttä totta.

Totta on kuitenkin se seikka, että myös paluu kuljetus järjestyi lopulta helposti.

Eilen, sattumalta erääseen tuoksuttomaan, ex puunjalostusteollisuuden malli-kaupunkiin eksyneenä, sen keskuparkkiin rantautuneena, mielessä porukan kesken erilaisista ilta-kultturellisista tapahtumista ja tarjoiluista nauttiminen, suuntasimme tutustumaan erään paikallisen ravitsemusliikkeen tarjoiluihin.

Kyllästyin porukan kinasteluun lähtien omille teilleni, harmitellen ryhmään suostumistani.
Mielessä millä paluumatkalle, taxilla, vai onko tarjolla jokin muu, edullisempi vaihtoehto.

Hetki harmittelua, ja istumaan erääseen kuppilaan, kokis janoon, lasi vettä seuraksi.
Istuin selin, joten kääntyilin, katselin ja näin erään puolitutun kaverin istuvan yksinään.

Keskityin juomiini, kunnes kuulin äänen sanovan. Kuuntelehan Maxi tämän laulun sanat ne on tarkoitettu ja sopivat just sinulle.
Katsoin kasvoihin 50+ ikäistä, hoikkaa ja siroa vaaleaa naista,  joka nuo sanat oli sanonut.

Kyseinen laulu hieman alempana, oheisena videona, myös sanoitus.

Perskeles ;) sentään!   http://youtu.be/tn3YAWTOit4  +  http://youtu.be/L7FTd70SDsI

Kyllä muutamat naiset on joskus tosi kummallisia. 
Yhden seikan suostun kuitenkin aina myöntämään.
Eräillä heistä on todella hienostunut ja tyylikäs maku meidän miesten suhteen,
vai kuinka.


                  
                                                  
                                             
                                              Onko toista noin huoletonta,                                     
                                               jolle leikkiä kaikki on.
                                              Jälkees jättänyt oot sä monta,
                                               joiden yö on nyt rauhaton.
                                               Mikä sussa on saisko tietää,
                                               se on kai jotain magiaa.
                                              Temput jokainen niksi sietää,
                                               kyyneleitä kun vain saa
                                                                                                                                                                                                                      
                                              Nuo kauniit  valheet
                                              - taas niitä kuulin.
                                              Nuo kauniit valheet
                                             - silti vain kävi näin,
                                              niiden seittiin mä jäin.
                                              Vaikka päätin jo sen,
                                              oot sä entinen.                                                               

                                              Sinä muistutat tuulispäätä,                                                 
                                               heti saat kaiken sekaisin.
                                              Joskus katsees on niinkuin jäätä,                                     
                                              silloin jäädyn mä itsekin.
                                              Minä tiedän sun oudot retket,                                             
                                              niistä liikaakin kerrotaan.
                                              Mutta, ne onnen hetket,
                                             - niitä milloin mä sulta saan...

                                              Nuo kauniit valheet,
                                              - taas niitä kuulin.
                                              Nuo kauniit valheet
                                             - silti vain kävi näin,
                                              niiden seittiin mä jäin.
                                              Vaikka päätin jo sen,
                                              oot sä entinen.

                                               + Ref x 2 ....









Joku saattaa ihmetellä samaa videona ja sanoitusta textinä.
Syy, jonka ennekin olen ilmoittanut.
Ulkomaisten vierailujen takia.
 
Kiitos vierailustasi.
Hyvää illanjatkoa.

lauantai 19. toukokuuta 2012

Ilta-auringon laskiessa...

          

                                                 Luota auringon nousuun.
                                                                  http://youtu.be/kv6KHYowfK8  (0.40 - 3.60)

                                  Päivä päättyy ilta on, sysi yö taas valoton.
                                  Tuska viiltää rintaa mun, mistä apu milloin rauhoitun.
                                  Aamuun aikaa on ikuisuus, yön tuntien surullisuus.
                                  Astun valoon auringon, silloin kirkas on päivä loputon.
                                  Luota auringon nousuun, luota uuteen huomiseen.
                                  sieltä aarteen voit sä löytää, sekä tien rakkauteen.
                                  Luota auringon nousuun, luota uuteen huomiseen
                                  sieltä aarteen voit sä löytää, sekä tien rakkauteen.




Elämä ottaa antaa,  joskus rakkaus tuo kutsujaan
                               toivon niitä voisin kantaa, muille myös ojentaa
                               Kylmään aamuun aina herään tuska taas viltää rintaa mun
                               vierelläin ei ole ketään, kysyn milloin kohtaan sun
                               Luota auringon nousuun, luota uuteen huomiseen.
                               sieltä aarteen voit sä löytää, sekä tien rakkauteen.
                               Luota auringon nousuun, luota uuteen huomiseen
                               sieltä aarteen voit sä löytää, sekä tien rakkauteen.
                               Sekä tien rakkauteen....
                               Sekä tien rakkauteen...


                                           
                                         Luotamme auringon nousuun, edelleen.
                                              Kiitos vierailustasi.
                                              Hyvää illan jatkoa.

perjantai 18. toukokuuta 2012

Sateisen perjantaipäivän mietteitä.

Auringonnousu 4:27. Auringonlasku 22:17. Päivän pituus on 17 h 50 min.  + 11°

Kohtuullisen lämmintä, hieman tuulista mutta hieman sopivan raikkastavia sadekuuroja.
Tälläinen päivä Tampereen seudulla. 
Hyvät olosuhteet vaikkapa moottoripyöräilystä pitävälle, tai sitä harrastavalle. Ei liian kuumaa, tai kylmä.




Kesä tulee, mieli palaa ajassa taaksepäin aina siihen aikaan kun nuorempana minulla vielä
oli moottoripyörä. Ensimmäiseni,  jonka johdosta tuli myös koettua eräs kauan kestävä, ehkä vakavin yhteentörmäyksistäni.  http://youtu.be/YoCg4Y71KRQ
Kaikkea se sateinen pyöräilykeli saattaa ihmiselle aiheuttaa, siltä suojaan hakeutuessaan.
Jälkeenpäin tosin pääsi hieman harmittamaan kunnollisen suojavarustuksen puutuminen.

                  

Tässä Kikan harvinainen versio Mika Sundkvistin hitistä ( http://youtu.be/eTkqTlCwAgY )
"Moottoripyörä on moottoripyörä."  

Jälleen tekee mieli pyörää, tietäisi vain minkälaisen ostaisi. Olisiko jokakeliin ja maastoon sopivin hankinta, vai minkä osaisi valita noista kaksi-pyöräisistä, huomioiden suomen kaikki neljä vuodenaikaa, niiden vaihteluineen.

Mutta valinnat on vaikeita, kuten oheisesta saattaa huomata.

Tässä eräs kaksipyöräinen vaihoehto, tosin joukossa on toki myös oikeita moottoripyöriä.

1.)  http://youtu.be/WpUcRYq73YY

2.) http://youtu.be/w9AOhPgCNJs

3.) http://youtu.be/8rVd1clYCi4

4.) http://youtu.be/n2Ys4nhqDzo

5.) http://youtu.be/sUXDjg6_bhM

                     

                                                  Kiitos vierailustasi.
                                                  Hyvää 2-pyörä keliä kaikille. 
                                                  (Miksipä ei, myös neljälle pyörälle)

torstai 17. toukokuuta 2012

Muisteluita sateisena Helatorstaina.


                           
 

Olipa kerran aika jolloin eksyin silloisen avopuolisoini kanssa vanhan teknologian päiville Suodenniemen Putajan kylään,  jossa oli herätetty toinen, Rämsöön jo loppuun hiivuttua, tämän putajan tapahtuman ollessa hieman vastaava, eräs viikonlopun kestävä tilaisuus.  

Rämsöön kuuluisaksi tulleet perinteenvietto-päivät vanhoine työ ja havaintoesityksineen, illan suuli-tansseineen, ja muine markkinoineen, olivat kiehtoneet mieltäni monesti, ajoittuen tuolloin aina aikaan,  jolloin työni aikataulujen takia niille ei ollut mahdollista osallistua, nyt niiden järjestämisessä oli ongelmia, talkooväen koollesamisen kanssa, sekä näyttelyyn osallistujien pitkien kuljetusmatkojen johdosta, joten ne olivat hiipuneet rämsööstä kokonaan.

Nämä Rämsöö päivät olivat laadukkaita, ja kaikki tuo ns. "höyry" kalusto oli laadukkaasti entisöityä, kuten myös esiintyjien puvut  ja kaikki asusteet, sekä monet muut alaan liittyvät tavarat, näiden päivien ollessa eteläisen suomen suurimmat, aikoinaan monina vuosina.

               


Putajaan kuitenkin tuli mentyä. Pieni vaatimaton paikka, kalusto toimivaa, liikkuvaa, mutta entisöimätöntä kuin vain välttämättömimmältä, eli toimivuuden ja liikkuvuuden osalta.http://youtu.be/P0-Xiym3R98
Hullu-Jussi. Åkermanin lisenssi. http://youtu.be/_wg3s1mwCK0
Fiskars.  Jussi koneiden kopio.http://youtu.be/5M0kVEVTSWc  Pingon, Ranskalainen ihmeellisyys, monitoimikoneiden edelläkävijä.
Nykyinen Mecalac (+ Bel-Job minikaivurit = nykyisin volvo) tehdas monitoimi-kurottaja.

Järjestäjillä kuitenkin lähes yhteine vanhanaikainen pukeutuminen, ja kaluston määrä oli
äkkiseltään kuitenkin riittävä, mutta suurimmaksi osaksi suppeahko, joskin hyvin toimivia erikoisuuksia oli muutamia kappaleita, sekä pellonrakennus  että maarakennusalalta.
http://youtu.be/_TOeYJcfuQY

Väkeä kohtuullinen määrä, ja kierrellessäni kahviota hakiessani kuulin kummakseni ihan oikeaa tanssimusiikki soitettavan, paikassa jossa ei ollut edes tanssilavaa, tai tanssia.

Nyt nämäkin päivät, täällä lähistöllä pidettävistä, on hiipuneet pois. Muualla on liian pitkä matka, päivän takia lähteä, ja ne ovat supeita, näihin verraten.

Haluja olis koska ihailen noita kekseliäitä tyyppejä, ja miehiä jotka näitä aparaatteja jaksaa kunnostaa ja vaalia jatkuvasti. Muualla maailmassa tämä on laajaa ja suosittua, meillä ei.

               


Olipa kuitenkin ihan rytmikästä musiikkia, outoja, tutun tuntuisia kipaleita, sanoituksia jollaisia en ollut kuullut aikaisemmin mistään päin.
Menin lähemmäs, orkesterissa 8-10 musikanttia, kirkasääninen laulusolisti.

Kipale jota ekana jäin kuuntelemaan muutaman muun ohella, on tuossa hieman ylempänä.

Lavan edustalla yleisön joukossa oli eräs vanhempi nainen, jonka kanssa syntyi juttua kysellessäni ja ihmetellessäni, mikä tämä kipale on kun en ole ennen kuullutkaan, joitakin vaikkapa virran laatikon pohjalle jääneitäkö, kummastellen samalla orkesterin suurehkoa ja vanhoista miehistä koostuvaa kokoonpanoa ja outoja esitettäviä kappaleita.
Nainen totesi niiden olevan miehensä säveltämiä, ja muutamien muiden sanoittamia.

Kysyi pidänkö, ja vastasin kyllä, johon hän kysyi ostanko levyn, maksaa kympin, ja saan tilauksesta hakea hämeenkyrön (tippavaaran) essolta. Vastasin että on kauheen mutkallinen toimitus, eli en lähde siltä noutamaan.

Kysyin laulajasta, ja kertoi olevan hänen tyttärensä, joka näillä levyillä muiden ohella laulaa juuri näitä esitettyjä kappaleita.  Lähdin ja hetken kuluttua nainen tuli perässäni kahvioon ilmoittaen että näitä on tilattavissa vielä toistaiseksi. Neljä CD-tä on valmiina ja mukaan saa vihkosen jossa on näiden kaikkien laulujen sanoitukset.

Tulee jälkivaatimuksella kotiin asti, postikuluitta hänen lähettämänään. Tilasin setin hänen kertoessaan samalla tyttärensä lauluharrastuksesta ja lavaesiintymisestä.

Tässä eräs osa alkusysäystä tuolle levytyksen alkamiselle ja muulle lavaesityksille.
Tämä teksti siksi kun sattumalta tuubista putkahti odottamatta esille pari tuttua kipaletta.

Laulajaan ja sävellysten tekijään olin tutustunut aikoinaan ekakertaa esiintyessäni, heidän ollessaan karaoketuomareina ja juontajina. 
Tämä texti osio esittäjän kotisivuilta:

Radio Tuplassa, Harjavallassa, oli kuuntelijakerho Iloisten Satakielten,
sanoituskilpailu. Tähän kilpailuun oli valittu Pekka Mäkelän humppa, joka soi
radiossa ja kuuntelijat saivat lähettää omia sanoituksiaan, joista voitti Aulikki Lehtisen sanoitus Belairin penkillä.   

                                          
                                            Hyvää päivän jatkoa
                                            Kiitos vierailustasi.

perjantai 11. toukokuuta 2012

Viikon tapahtumia ja hyvää mieltä..





Tiistaipäivä.
Palattessani maanantain renkaiden vaihto-operaatiosta, eräs henkilö huomautti, olenko ehtinyt huomaamaan kadun alkupäähän ilmaantuneen kehoituksen, tiistaisesta katujen puhdistuksesta ja niiden pesuista.

                   

Vastasin tietysti etten ole huomannut. Katu jonka yläpässä asun, lähtee pääväylältä ylös mäkeen jatkuen noin parinsadan metrin matkan, kynnes jyrkkänä y-haarana jakaantuu
niin että oikea haara jatkuu pitkälle eteenpäin, vasemman kääntyessä ysikympin kulmalla, ensin nimensä muutettuaan jatkuen satakuntametriä pussinperä parkkipaikaksi päättyen.

Kävin tarkastamassa taulun ja yllätys yllätys. Aikaisempien käsin kirjoittettujen pahvisten
kylttien tilalle olikin ilmestynyt oikein ja lähes virallisen oloinen liikennemerkki, jonka alle oli teippailtu tuo kadunpuhdistuksen vaatima aika, jolloin kadun oli oltava vapaa autoista.


Vuodesta 2009 viisastuneena siirtelin tötteröni kauemmas, hiekkaiselle naapuruston tontille. Moni muukin noudatti kiitettävästi varoen tuota aikataulun alkamishetkeä.

Harja-auto ilmaantui hieman ennen yhdeksää, ja sen jälkeen heti hinausauto. Molemmat poistuivat, mutta harja-auto ilmaantui kohta uudelleen. Pian tämän jälkeen ilmaantui ensimmäinen hinuri, sitten toinen ja kohta kolmas, se pienin, jo aikaisemmin piipahtanut.

Aha, aattelin, show alkaa. Onneks autoni on poissa näiden tieltä, Hyvin oli tuo mainittu merkki jäänyt huomioimatta.
Lähes puolitoista tuntisen aikana nuo hinurit siirsivät 27 autoa muualle.
Hymyilin itsekseni tyytyväisenä. Himot ja nautinnot ne, kattokaas nääs, on hiirelläkin. 

                  

Laulun sanoja muistellen...   ....mistä hitsistä nekin nyt tähän hätään mieleen putkahtivat.

Kerran miehellä, kaksi tyttöä oli tumma ja vaalea,
tyttö vaalea, kodin hoivissa pysyi tiellänsä kaidalla.
Tyttö tummainen, kylän kukkanen,
kulki tansseissa riemuiten.
Isän harmaapään neuvot mielestään,
heitti tansseihin hilpeään...

Muuta mielihyvvä sain kun eräs ihminen ilahtui harvoin tekemästä soitostani niin että sain seuraavana päivänä kiitosmainninnan tuosta teostani.

Lisäksi soitin eräälle pienelle tyttöselle, jonka ihastusta ja ilostumista soittoni johdosta oli kiva kuunnella.

On se mukava kun näinkin vanha voi nuorta tyttöä ilahduttaa soitollaan, saaden toisen hieman kuin hypähtämään riemusta, jota saatteli ilahtunut naurahdus.
Tämä toi mieleen omien lasteni, siis vanhempien tyttöjeni ilmeet ja elkeet kun he saivat sopivalla hetkellä isältään vaikkapa tikkarin. Kyllä oli riemua, halia, halausta ja rustistusta.

Tämän laulun sanoituksen tapaan oletin, vaan eihän se pitänyt paikkansa. http://youtu.be/W0j0BnSsaQ0

Niin. Pilpahtipa elämääni sulostuttamaan vielä eräs henkilö, jolta sain pienenkön vinkin ja mainninan käydä tuota vinkkiä katsahtamassa.

Tämä oli kait sellainen seikka, josta kaikki aivan ilmeisesti eivät pitäneet tai hyväksyneet. 
Kateus, vaiko peräti mustasukkaisuus tuntui olevan vaikuttimena, vastaanottamastani päätellen. No maailmaan mahtuu, siitä huolimatta en katso kuinka ja miten kommentoin.

Mut päivä oli kaunis ja aurinkoinen. Illan kruunasi puolenkilon vaniljarahka purkkillinen, tumma hyvin kaakaoinen suklaa, tilkka mausteista, ei tanniinin makuista viiniä, appelsiini.

Siinäpä niitä, kyseisen päivän tapahtumia.

                                              Kiitos vierailustasi.
                                              Hyvää päivän jatkoa.

torstai 10. toukokuuta 2012

Viikon tapahtumia...

Pientä harmitusta,  mutta toki myös paljon hyvää mieltä erilaisista alkuviikon tapahtumista.
Tässä eräs tapahtuma muuten rauhallisena soljuneesta kauniista kesäisestä päivästä.

                  

Maanantai.
Sain viimein aikaiseksi kesärenkaiden alle vaihdon tuohon tötterööni, jota toiset autoksi kutsuvat.
Edellisviikolla aikomuksenani oli vaihtaa, mutta se tökkäsi rengas-yrittäjän mahtipontiseen käyttäytymiseen, käydessäni kysymässä vaihdolle sopivaa ajankohtaa. 
Mulla kun ei sattumalta tällä hetkellä ole vanteita, joten se vaati ns. vanteille laittamiset ja tietysti myös renkaiden tasapainoitukset.

No maanantaina ajelin erään toisen, neljästä mahdollisesta, rengasliikeen pihaan sen kummemmin kyselemättä, vaihto mielessä.

Firman ovelle saavuttuani, katselin, huhuilin missä kaikki ovat, kun ketään ei näy mailla halmeilla, olisivatkohan vaikka kahvitunnilla, olihan iltapäivä pitkällä.

Odottelua ja kymppiminsan jälkeen ilmaantui toinen nuorehkoista yrittäjäveljeksistä paikalle, renkaita kainalossaan.  Pian ilmaantui myös toinenkin, nuorempi veli, paikalle.

Heti kun toinen ilmaantui huomasin että jotakin pientä ängstiä oli ilmassa veljesten kesken
jahhah, ajattelin, kiukuttelu kohdistuu pian meikäläiseen, ja niinhän se myös kohdistuikin.

Ilmeet ja elkeet olivat paljonpuhuvia, jopa puhuttelevia, jos olis viitsinyt vastata, vaan mitäpä suotta. Ilma oli kaunis, tampere vastaavia liikkeitä täynnä, ja aina auttavainen hyvin palveleva tuttu huoltomieskin vain kymmenen kilsan päässä.

Kaveri, joka oli hoitanut meille koneiden huollot kahdeksantoista vuoden ajan lähes säännöllisesti, kaikkiin käytössämme olleisiin koneisiin.
Hän hoitaisi tälläisenkin työn piankin, kunhan vaan viitsisin varata ajan hänen halliinsa, mutta kun en pidä jonottamisesta tai paremminkin aikatauluista kiinniroikkkumisissa.

Siispä kyselin ehtivätkö he ja koska, kenties tämän päivän aikana. Vastaus toiselta nuorelta yrittäjäveljekseltä oli letkeä, kyllä ehditään, mutta mää otan siitä tuollaisen hinnan, koska sulla ei ole vanteilla.

Tuo sanonta, mää otan, jäi pahasti kaikumaan korviini. Mulle se tuskin tulee toistumaan.

Vastauksena ilmoitin että, jos mulla olis ne vanteilla en taatusti notkuisi tässä pihassa.
Ilmoitetusta hinnasta siis viis, joten jäin odottelemaan vuoroani.

Mikähän näissä kaikissa pienkorjaamoiden tapaisissa lähes aina onkaan kun niissä tuppaa notkumaan aina tuota ns. asiantuntija porukkaa, hieman samaan tapaan kuin huolto-asemien paaripöydissä.

Ensimmäinen tomppeli, massiivinen, minua vanhempi, kohtuullisenison tynnyrin kokoinen rasvaletti, kaulassaan keltakultainen maltanristi, kultainen toiseksi suurin suomileijona, sekin tottakai kullattu, kauhtuneen t-paidan tapaisen rintamuksen päällä roikkuen, ilmaantui kohta kiertelemään mua ja tötteröäni.

Ilmaantui kyselemään, katselemaan, arvostelemaan, tuoden kiitettävästi myös sormissaan olevat kultasormukset, esitellen myös kellonsa asiantuntemuksensa ja tietysti mielipiteensä mun autoni huonoista ja hänen autonsa erilaisista rengasvalinnoista.

Kuitenkaan kaverin kottero ei ollut sen kummoisempi kuin meikäläisenkään, merkkikin oli samassa maassa tehty tuote.

Pitihän hänen laajasti tuoda esille myös mistä ja minkälaisesta liikkeestä saan, ja kävisin ostamassa käytetyt vanteet, helpottaakseni rengasvaihdon suorittamista tulevaisuudessa kumikorjaamon osalta.
Tuli muita asiakkaita ja kaverin huomio keskittymään / suuntaantumaan vuorostaan heihin

No, vaihto tuli lopulta tehtdyksi, enää vartin odottelu, että suvaittiin ottaan maksusuorite vastaan selityksellä, mää kysyin hinnan muualta? ja meillä kaikilla on samat hinnat.
Kuitenkaan mitään kysymystä tähän suuntaankaa en ekakysymystäni kummemin tehnyt.

Päivä oli kuitenkin kaunis, lämmin. Auto kulki ihanan kevyesti, kuin sukkasillaan, noilla
kesärenkailla, ohjauskin keveni huomattavasti, tehostajasta huolimatta, mieli hyvä, vapaa.

Mieleen jäi kysymys. Minkälainen on yrittäjä joka tarvitsee muiden tuen hinnoitellakseen oman tuotteisuutensa.

Lisäksi jäin kummastelemaan tätä erästä nykyajan ilmiötä. Kun virastoissa jo muualla vastavissa laitoksissa on asiakasplavelu saanut yhä ystävällisempiä, ja avoimempia piirteitä, muuttuen lähes kokonaan aikaisemmasta tylyydestä, avoimeen asiakasläheiseen suuntaan.

Tämä silloinen selkeästi havaittava ynseys on alkanut samaan aikaan lisääntyä monilla yrittäjillä, ja nimenomaan erilaisilla palvelualoilla, niiden tavaravalikoimasta riippumatta, onneksi ei kuitenkaan aivan kaikissa eikä kaikkikialla.

Ehkä lopuks vois summata kaiken taas kertaalleen. Oppia ikä kaikki. Myös omalta osalta.
Ainakin sen että aina sinne missä palvelu pelaa, oli sitten kyse mistä tahansa tuotteesta.

                                                 Hyvää päivän jatkoa.
                                                 Kiitos vierailustasi.