Uuden viikon alkaessa.

Vanha, eletty viikko on takanapäin, samoin sitä edeltäneet. Kokonaan uusi on alkanut.
Taas päivä paistaa, kukka tuoksuu, ja linnut lentää, taivaaseen päin.

Saattaa vielä olla niinkin lämmintä keliä, että vanha, ikiroutainen jääsydän, vielä kerran lämpenisi, ennen tulevan talven leposykkeeseen vajoamistaan. 

Selaillessani tätä tuutuutin sivustoa, silmiini sattui tämä vanha valssi, nyt Freddyn esittämänä. Pidän tämän pehmeästä, soinnikkaasta äänestä.

Tästä oli eräs kotimainen hyvä, nopea rytminen muunnos, esittäjä ei valitettavasti ole muistissa, joku nuorehko mies kuitenkin, samoin se kappaleen nimi on unholassa.

Varastamisesta, tiedättehän, sellaisesta pikkuhiljaa ikään kuin varkain ;) tehtävästä julkis näpistyksestä siinä oli kyse.


Sanat tuohon kertaus säkeeseen soljuilivat jotenkin tähän tapaan:

Kas luonto on naisen, niin petollinen,
Hän sydämen ottaa, kuin varastaen.
Vie varas vain vaatteet, ken ties lompakon.
Mut nainen vie senkin, mi piilossa on.
Ei oikeus naista, saa lukkojen taa,
Ja osakseen uhri, vain naurua saa...

Vaan mitäpä siitä! ja auta se ei,
Kun sieluni rauhan, hän ainaiseks vei.
On tuolla se vuori, ja siel asuu hän.
Ken kerran on ollut, mun pien ystäväin...

Sitä, toimisiko tämä kuinka, toiselta vastakkaiselta näkökannalta katsottuna, en osaa sanoa.

Feministisuuteen taipuvaiset kuitenkin törmäisivät sen näkökannan, täysin mahdottomana ajatuksena. Kukin päätelköön itse omastapuolestaan, tämän asian.

Kuitenkin.  

Hyvää alkanutta päivää kaikille Teille, sivuillani vieraileville.